Minusta
Yhdistän pitkän johtamiskokemuksen syvään ymmärrykseen siitä, mikä ihmistä aidosti ohjaa.
Olen Kaija Alliksaar – coach, kouluttaja ja kehityskumppani yksilöille, johtajille ja tiimeille.
Autan tunnistamaan, mikä tukee tai estää omien vahvuuksien ja potentiaalin hyödyntämistä, sekä etenemään kohti selkeyttä, vahvempaa luottamusta itseen ja tietoisempia valintoja.
En päätynyt tähän työhön vain koulutusten kautta. Päädyin tänne pitkän johtamiskokemuksen ja oman elämänkokemukseni kautta.
Minun tarinani
Olen nähnyt sekä työssä että omassa elämässäni, miten ihminen voi ulospäin pärjätä hyvin, hoitaa velvollisuutensa ja saavuttaa tuloksia, mutta toimia sisäisesti jo pitkään autopilotilla – edeten pikemminkin tottumuksesta, vastuuntunnosta ja paineesta kuin tietoisesta valinnasta.
Kasvuni johtajaksi
Työskentelin 21 vuotta kansainvälisessä yrityksessä ja johdin yli 15 vuoden ajan ihmisiä, tiimejä ja palvelutoimintaa. Siirryin assistentin tehtävästä johtajaksi alle kahdessa vuodessa ja olin mukana kasvattamassa Tallinnan muutaman hengen pilottitiimiä yli 30 työntekijän kansainväliseksi palvelukeskukseksi. Johdin enimmillään 27 henkilöä ja kahta tiiminvetäjää, ja osa tiimistä työskenteli välillä myös Suomessa. Samana aikana yritys kasvoi startupista kansainväliseksi konserniksi.
Tulin johtajaksi nuorena ja kasvoin rooliin oman tiimini sisältä. Aluksi en vielä tiennyt, mitä johtaminen todella tarkoittaa. Minun piti oppia olemaan lähellä ihmisiä ja samalla kantamaan vastuuta päätöksistä, tuloksista ja koko tiimin toiminnasta.
Ajan myötä ymmärsin, ettei johtajan tehtävä ole tietää tai ratkaista kaikkea itse. Olennaista on luoda olosuhteet, joissa ihmiset voivat käyttää vahvuuksiaan, pyytää apua, ottaa vastuuta ja kehittyä.
Vastuullani olivat tulokset ja työprosessit, mutta yhtä tärkeitä olivat ihmisten rekrytointi, perehdyttäminen ja kehittäminen sekä toimivan tiimin rakentaminen. Johtamilleni tiimeille olivat ominaisia vähäinen henkilöstön vaihtuvuus, vahva yhteistyö ja asetettujen tavoitteiden johdonmukainen saavuttaminen.
Eniten johtamisesta opettivat kuitenkin ihmiset itse – heidän erilaiset tarpeensa ja vahvuutensa sekä tapansa reagoida paineeseen, epävarmuuteen tai muutoksiin.
Kun pärjäämisestä tuli autopilotti
Yhdessä työelämäni vaiheessa ajauduin lähelle työuupumusta. Syynä ei ollut niinkään työn määrä vaan pitkään jatkunut epäselvyys. Odotukset, vastuu ja todelliset mahdollisuuteni vaikuttaa tuloksiin eivät enää olleet keskenään tasapainossa. Lopulta tunsin, etten jaksanut jatkaa samalla tavalla.
Kokemus opetti minulle, ettei ihmistä kuormita vain suuri työmäärä. Yhtä kuluttavaa voi olla vastuu ilman riittävää selkeyttä, vaikutusmahdollisuuksia ja tukea.
Henkilökohtainen elämä
Elämässäni on ollut myös jaksoja, jolloin kannoin samanaikaisesti suurta vastuuta sekä työssä että kotona, kasvatin suuren osan ajasta yksin kahta lasta ja yritin pitää kaiken ympärilläni toiminnassa. Ulospäin pärjäsin: työt tulivat tehdyiksi, ihmisistä pidettiin huolta ja koti pysyi koossa. Sisäisesti olin kuitenkin jatkuvassa valmiustilassa.
Olin tottunut olemaan vahva, löytämään ratkaisuja ja jatkamaan eteenpäin. Avun pyytäminen tai vastaanottaminen ei tullut minulle luontevasti. Kun kuormitus kasvoi liian suureksi, elämä ei pysähtynyt – minä siirryin yhä enemmän autopilotille. Välttämätön tuli tehdyksi, mutta iloa, keveyttä ja aitoa läsnäoloa jäi yhä vähemmän.
Lopulta kysymys ei enää ollut siitä, pärjäänkö. Kysymys oli siitä, millä hinnalla.
Koin omakohtaisesti jotain, mitä mikään johtamiskoulutus ei opeta: se, että ihminen toimii hyvin, ei vielä tarkoita, että hän voi hyvin.
Tiedosta syvempään ymmärrykseen
Päädyin coachingin pariin aluksi siksi, että halusin kehittyä paremmaksi johtajaksi. Opin kuuntelemaan aidosti, antamaan tilaa hiljaisuudelle ja esittämään kysymyksiä, jotka eivät anna ihmiselle valmiita vastauksia vaan auttavat häntä kuulemaan omansa. Tämä muutti sekä johtamistani että tapaani ymmärtää ihmistä ja muutosta.
Myöhemmin halu ymmärtää, miksi ihminen jatkaa tutulla tavalla silloinkin, kun hän tietää haluavansa toimia toisin, johdatti minut traumatietoisen lähestymistavan, hermoston, somaattisen työskentelyn, positiivisen psykologian ja neurotieteen pariin. Ymmärsin, ettei muutosta voi aina ajatella valmiiksi tai toteuttaa väkisin. Päätöksiimme ja käyttäytymiseemme vaikuttavat myös aiemmat kokemukset, opitut roolit, keholliset reaktiot ja automaattiset suojautumiskeinot.
Traumatietoisuus auttoi minua myös johtajana ymmärtämään työntekijöitäni paremmin. Näennäisen epälooginen vastustus, vetäytyminen, kontrollin tarve tai voimakas reaktio eivät yleensä synny tyhjästä. Usein ihminen pyrkii niiden avulla selviytymään paineesta tai epävarmuudesta.
Tämä ei tarkoittanut vastuun vähentämistä tai kaiken sallimista. Se auttoi minua rakentamaan tukevampaa työympäristöä, jossa ihmiset uskalsivat pyytää apua, käyttää vahvuuksiaan ja ottaa vastuuta.
Nämä tiedot eivät jääneet minulle teoriaksi. Opin myös huomaamaan itseni aiemmin: tunnistamaan jännitteen ennen kuin se muuttui uupumukseksi, sallimaan itseni tuntea tunteeni yrittämättä heti selittää tai työntää niitä syrjään sekä pyytämään apua ennen kuin olin kantanut kaikkea yksin liian pitkään.
21 vuotta kestäneen uran jälkeen pidin vuoden tauon työelämästä. Sen sijaan että olisin kiirehtinyt suoraan seuraavaan tuttuun rooliin, annoin itselleni aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä todella haluan tehdä elämäni seuraavassa vaiheessa. Tuo aika antoi minulle mahdollisuuden kuunnella itseäni tavalla, jolle aiemmassa työ- ja elämäntahdissa ei ollut tilaa, ja valita seuraavan askeleeni tottumuksen tai turvallisuuden tarpeen sijaan suuremmasta selkeydestä käsin.
Elämäni ei ole muuttunut ongelmattomaksi. Muuttunut on se, etten vaikeana hetkenä enää kadota yhteyttä itseeni yhtä helposti. En ole menettänyt kunnianhimoani, selkeyttäni tai kykyäni kantaa vastuuta. Sen sijaan osa sisäisestä hälystä ja tarpeesta pitää kaikki väkisin koossa on vähentynyt.
Tästä kasvoi nykyinen työni
Olen nähnyt sekä johtajana että omassa elämässäni, miten hyvin kyvykäs ihminen ei aina pysty käyttämään kaikkea sitä, mitä hänessä on. Ei taitojen tai tahdon puutteen vuoksi, vaan siksi, että paine, vanhat roolit ja totutut reaktiot alkavat ohjata enemmän kuin tietoinen valinta.
Tästä on kasvanut nykyinen työni: auttaa ihmisiä, johtajia ja tiimejä ymmärtämään, mikä heitä ohjaa, ja luoda enemmän tilaa toimia selkeyden, itseluottamuksen ja oman todellisen kyvykkyyden pohjalta.
Jotta ihmiset eivät tyytyisi pienempään elämään kuin mitä he todella haluavat ja pystyvät rakentamaan.
Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi haluta saavuttaa enemmän. Se tarkoittaa, etteivät pelko, jännitys, vanhat roolit tai automaattiset mallit päätä ihmisen puolesta, kuinka rohkeasti hän uskaltaa valita, osallistua, näkyä tai rakentaa omaa elämäänsä.
Haluan auttaa ihmisiä tukeutumaan enemmän siihen, mitä heissä jo on: selkeyteen, luottamukseen itseen, vastuullisuuteen, luovuuteen ja kykyyn tehdä itselleen aidosti sopivia valintoja – niin yksityis- kuin työelämässä.
Työni yhdistää
Johtamiskokemus
Käytännön ymmärrys tulosten, ihmisten kehittymisen ja tiimin suorituskyvyn yhdistämisestä jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä.
Tiimit ja työolosuhteet
Miten johtajuus, yhteistyömallit, selkeys ja työolot vaikuttavat ihmisten kykyyn käyttää potentiaaliaan.
Itsensä johtaminen ja toimintamallit
Mikä alkaa ohjata yksilön, johtajan tai tiimin käyttäytymistä silloin, kun tietoinen aikomus on toimia toisin.
Positiivinen psykologia
En tarkastele vain sitä, mikä pidättelee, vaan myös sitä, mitä ihminen haluaa rakentaa tilalle: vahvuuksia, merkityksellisyyttä, sitoutumista, luottamusta itseen ja parempaa hyvinvointia.
Identiteetti ja sisäiset osat
Kenenä ihminen on oppinut ajattelemaan itseään ja mitkä sisäiset osat yrittävät suojella häntä tai haluavat mennä eteenpäin.
Käytännön soveltaminen
Ymmärrystä ja käytännön työkaluja, joiden avulla uudet valinnat siirtyvät osaksi arkea, johtamista ja yhteistyötä.
Minun lähestymistapani
En näe ihmistä tai tiimiä ongelmana, joka pitäisi korjata. Tarkastelen toimintamalleja ja totuttuja reaktioita, jotka ovat joskus auttaneet selviytymään, ja autan huomaamaan, tukevatko ne edelleen etenemistä haluttuun suuntaan.
Emme jää vain ymmärtämään sitä, mitä on ollut. Tuomme näkyviin myös vahvuudet, mahdollisuudet ja toivotun tulevaisuuden sekä luomme käytännön askelia sitä kohti.
Mitä traumatietoisuus tarkoittaa työssäni?
Työssäni traumatietoinen lähestymistapa tarkoittaa, etten käsittele ihmisen reaktiota virheenä tai heikkoutena. Työskentelemme turvalliseen tahtiin, selkein rajoin ja ihmisen autonomiaa kunnioittaen. Coachingissa ja koulutuksissa kenenkään ei tarvitse jakaa henkilökohtaisia kokemuksia enempää kuin itse haluaa.
Traumatietoinen coaching ei ole trauman diagnosointia tai hoitoa. Työskentelen coachingin ja koulutuksen puitteissa ja suosittelen tarvittaessa terapeuttista tai lääketieteellistä tukea.
Koulutus ja valmennus
Katsotaan yhdessä mikä voisi olla seuraava askel.
Jos etsit tukea itsellesi, aloita maksuttomalla 30 minuutin tutustumispuhelulla. Jos haluat keskustella johtajan tai tiimin kehittämisestä, etsitään yhdessä organisaatiollenne sopiva vaihtoehto.